Ensimmäisen merikesän mietteitä

Itäisen Suomenlahden venetiimimme on tehnyt viime viikot uposkuoriaisetsintöjä Kotkan ja Haminan seudulla, ja viimeisenä rutistuksena teemme vielä ensi viikon kartoituksia Loviisan alueella. Metsähallituksen kenttäkausi 2018 alkaa pian lipua kohti maaliaan ja kartoitustiimimme pistävät hiljalleen pelastuspuvut naulaan.

Alkukesästä pitkähihaiset paidat ja pelastautumispuku olivat vielä paikoin käytössä. Lari Pihlanjärvi / Metsähallitus

Pelastuspuvut, sadetakit, kumisaappaat ja sydvestit ovat tosin tänä kesänä pysyneet visusti ruumassa ja työt on hoidettu pääasiassa shortseissa. Ensimmäisen kesän metsähallituslaisena en ehkä osannut heti arvostaa epätavallisen lämmintä kesää, mutta kollegat kyllä muistuttelivat ahkerasti, kuinka esimerkiksi edelliskesänä lyhyissä housuissa oli voitu työskennellä tasan yhden päivän verran. Tänä vuonna hellettä todetusti piisasi läkähdyttävyyteen asti ja katetun veneen tarjoamasta pienestä varjosta sai olla kiitollinen.

Kesä on ollut tyyni ja helteinen myös merellä. Timo Tikka / Metsähallitus

Hengähdys- ja lounashetki saaren rannassa Sipoonselällä. Timo Tikka / Metsähallitus

Tämän vuoden kenttäkausi oli minulle ensimmäinen pestini metsähallituksen kartoittajana, joten koko Suomenlahtitiimin ainoana keltanokkana allekirjoittaneella oli paljon opittavaa ja omaksuttavaa kesän aikana. Meribiologian opintojen aikana tutuiksi tulleet vesikasvit ja levät tuntuivat yhtäkkiä pyyhkiytyneen täysin pois muistista, tai ainakin olivat epäilyttävän hankalia tunnistaa. Samaan aikaan ympärillä kokeneet kartoittajat auttoivat ulkomuistista nimeämään tutut ja harvinaisemmat lajit.

Ensimmäiset työsukellukset aiheuttivat myös päänvaivaa ja herättivät lievää uskonpuutetta. Vieraiden varusteiden kanssa hyppääminen Seurasaarenselän kylmään ja sameaan veteen ei sujunut ongelmitta, mutta pian rutiini löytyi ja työtavat sekä -laitteet tulivat tutuiksi. Sukelluslinjojen tekeminen olikin lopulta paitsi luontevaa, myös todella mielenkiintoista ja monipuolista työtä. Kauden aikana suoritimme useammat liejuryöminnät lahdissa, joissa näkyvyyttä oli vain muutamia senttejä ja mittakelan nauhan sai painaa kiinni sukellusmaskin lasiin nähdäkseen etäisyysmerkinnät. Vastaavasti pääsimme kartoittamaan myös ulkosaariston kirkkaita kalliorantoja, joilla punalevät ja rakkohaurut muodostivat kauniita vyöhykkeitä. 

Sukeltaja käymässä läpi tehtyä linjalomaketta. Lari Pihlanjärvi / Metsähallitus

Lajintuntemuksen karttumisen ja uusien menetelmien oppimisen lisäksi sain tietysti tehdä työtä rautaisten ammattilaisten kanssa. Parasta tässä työssä onkin tutustuminen uusiin ihmisiin ja yhteisten työtapojen sekä -rutiinien syntyminen. Kenttätyöt voivat olla hyvinkin kuluttavia ja aikaa vietetään jatkuvasti pienissä tiloissa, vailla liikaa yksityisyyttä tai omaa rauhaa. Koko Suomenlahden tiimiä ja kaikkia työtovereitani haluankin kiittää luotettavuudesta, hyvästä hengestä ja myös ensikertalaisen erinomaisesta tsemppaamisesta!

Itäisen Suomenlahden venetiimi tutustui vapaailtoinaan esimerkiksi Kotkan Katariinan vanhan öljysataman puistoon. Timo Tikka / Metsähallitus

Suomenlahden keltanokka kuittaa!

Luontokartoittaja Timo Tikka