Tietoa kansalle

Krunnien säätiön sidosryhmät ihmettelemässä SEAmBOTH-hankkeen videokuvausvälineistöä.

Ennen juhannusta työsähköpostiin kilahti heinäkuuksi kahden päivän kutsu Krunniin. Kutsun oli lähettänyt Maakrunnin säätiön hallituksen puheenjohtaja. Tarkoituksena oli ”tavata jälleen Krunnien kivikoissa” ja keskustella, mitä vuodessa on tapahtunut, jutella suojelualueen tulevaisuudesta ja yleensäkin tutustuttaa sidosryhmät Ulkokrunnin upeaan luontoon.

Minä kerroin, että tiimini on joka tapauksessa tekemässä maastotöitä Ulkokrunnissa ja että tulisimme mielellämme esittelemään tekemäämme työtä ja vasta alkanutta Interreg Nordin rahoittamaa Rajaton Perämeri – SEAmBOTH –hanketta. Säätiöstä ilahduttiin ja otettiin tarjous vastaan.

Tuulisena päivänä meritiimi marssii metsän halki Ulkokrunnin eteläpäätyyn tekemään kahlauslinjoja.

Sateisena ja tuulisena heinäkuun päivänä Iin meripelastusseura kuljetti kutsun vastaanottaneet Pihlajakariin, Ulkokrunnin eteläpuolelle. Kutsuttujen sidosryhmien listalta löytyivät Metsähallituksen lisäksi mm. Oulun yliopisto, Perämeren tutkimusasema, Iin kaupunki, Meripelastajat, Meritaito, ELY-keskus jne. Bunuksena saimme vielä SUP-laudalla Virolahdelta kesäkuun alussa lähteneen nuoren miehen, jonka määränpää oli Tornio (https://www.facebook.com/rannikko2017/ )

Kerroin porukalle siitä, mitä minä teen työkseni, mitä tiimini tekee kesäisin, miksi keräämme meriluontotietoa ja mitä uutta SEAmBOTH-hanke tuo tullessaan. Näytimme Johannan aikanaan tekemiä hienoja maastokelpoisia, laminoituja esittelytauluja ja laitoimme vasta tehtyjen kahlauslinjojen muistiinpanot kiertämään. Lopuksi sain aplodit ja ison määrän mielenkiintoisia kysymyksiä vastattavakseni.

Metsähallituksen SEAmBOTH-tiimi, Maakrunnin säätiön hallituksen väkeä, Perämeren tutkimusaseman avustajia ja SUP-laudalla Virolahdelta meloskellut seikkailija.

Seuraavana päivänä delegaatio kävi vielä tutustumassa tiimin laitteisiin Perämeren tutkimusasemalla, missä olemme pitäneet maastotukikohtaa pian neljä viikkoa. Esittelimme HD-kameraa, sukellusvarusteita, mikroskopointia ja Maia-veneen.

Väki vaikutti kiinnostuneelta ja kyseli lisää. Kertoi että teemme hyvää ja mielenkiintoista työtä. Kiitteli kovasti.

Essi esittelee meritiimin töitä ja kansa tutkii mm. Ulkokrunnin teemoitettua eliöyhteisökarttaa.

Tällaiset sidosryhmätapaamiset ovat omasta mielestäni äärimmäisen tärkeitä. Työskentelemme yksityisellä suojelualueella säätiön hallituksen luvalla, yövymme Oulun yliopiston Perämeren tutkimusasemalla, teemme yhteistyötä Meripelastusseuran kanssa, olemme kollegoja ELY-keskuksen työntekijöiden kanssa, käytämme Meritaidon tietoja ja välillä heidän apuaankin ja Iin kaupunki käyttää keräämiämme tietoja suoraan merialuesuunnitteluun. Minun on hyvä tietää, kuinka muut voivat hyötyä keräämistämme datoista, ja muiden on hyvä tietää, millaista dataa me keräämme.

Mikroskooppinäytteetkin kiinnostivat Krunnien luonnonsuojelualueen sidosryhmiä.

Toivon jokaisen Krunnilla vierailleen menevän illalla tyytyväisenä kotiinsa, kertovan puolisolleen ja perheelleen SEAmBOTH-hankkeesta ja Metsähallituksen meritiimistä, kertovan huomenna tai loman jälkeen töissä kollegoilleen, ja kollegoiden taas kertovan meriluonnon kartoituksen ilosanomaa vielä eteenpäin. Kun sana leviää, yhä useampi meriluontotietoa tarvitseva tietää, mistä sitä löytyy tai keneltä kysyä, ja me tekijät puolestaan opimme, millaista tietoa tarvitaan ja missä muodossa.

Tieto on kaksisuuntaisen moottoritien keskellä oleva tietulli - kummastakin suunnasta täytyy päästä suoraan tullille ja kaistojen johtaa samoihin päämääriin.

Essi Keskinen

Rahmona ja Mikko matkalla työpaikalle.

Vironlahdelta puoltatoista kuukautta aiemmin lähtenyt SUP-lauta, joka jo edellispäivänä pääsi perille Tornioon.