Kalojen asialla

 

Kalojen kulkua pohjapadon yli kumpaankin suuntaan pyritään auttamaan selkeämmällä reitillä patoaukolle. Kuva: Essi Keskinen / Metsähallitus 

”Akionlahti [Oulunsalossa Oulun lounaispuolella] on merestä lähes irti kuroutunut kluuvijärvi. Se on syntynyt noin 400 vuotta sitten ja on nykyään yhteydessä mereen Nupanväylän ja Akionväylän kautta. Maankohoamisen seurauksena syntyneet fladat ja kluuvijärvet ovat tärkeitä lisääntymisalueita ahvenelle, hauelle ja särkikaloille. Niiden merkitys alueellisten ahven- ja haukikantojen kokoon on keskeinen, ja ne tasapainottavat poikastuotantoa Pohjanmaan rannikolla esiintyvien happamien jokivesien aiheuttamina huonoina lisääntymisvuosina. Akionlahti on luontotyypeiltään ja lajistoltaan arvokas maankohoamisrannikon kokonaisuus ja se on tärkeä myös linnustolle sekä pesimisalueena että muutonaikaisena levähdysalueena.” Näin aloittaa Oulun kaupunki kommenttinsa huolestuneelle kansalaiselle.

Akionlahden Nupanväylän pohjapato keväällä korkean veden aikaan ennen toimenpiteitä, keväältä 2021. Kuva: Juha Ojaharju.

Kansalaiset ja muutama virkamieskin on jo vuosien ajan pannut merkille keväisin jäidenlähdön jälkeen Akionlahdelta mereen valuvassa Nupanväylässä lojuvat kuolleet ja henkitoreiset kalat. Kaloja on löytynyt sekä uomasta että rannoilta ja pohjapadon ylä- ja alapuolelta. Kalat pakenevat talvella hapettomaksi ajautuvasta Akionlahdesta, kun eivät jäänkään läpi pääse hengittämään. Viimeisillä voimillaan huonovointiset hapenpuutteesta kärsivät kalat löytävät Nupanväylän, mutta moni niistä ei selviä mereen asti.

Akionlahti on maankohoamisen myötä merestä lähes irtautunut entinen flada eli laguuni. Vedenvaihdon turvaamiseksi lahden itäpäähän on kaivettu kanava, joka johti siihen, että kesäisin matala lahti lähes kuivui. Tätä korjaamaan nuolen kohdalle rakennettiin pohjapato, josta kalat kuitenkin pääsevät kulkemaan kudulle ja poistumaan fladasta. Kuva: Joonas Hoikkala / Metsähallitus

”Väylien aikaisempi ruoppaus heikensi alueen vesitaloutta aiheuttaen lahden kuivumista. Erillisen kunnostushankkeen yhteydessä väyliin rakennettiin pohjapadot, joiden vaikutuksesta Akionlahden hydrologia on palautunut lähemmäksi luonnontilaista. Maan kohotessa tulevaisuudessa Akionlahden yhteys mereen tulee katkeamaan ja veden suolapitoisuus vähenee.

Keväisin, kun happipitoisuus Akionlahdessa vähenee, pyrkivät lahdelle talvehtimaan jääneet kalat poistumaan Nupanväylän kalatien kautta merelle. Sekä meriveden pinta että Akiolahden virtaus vaihtelevat hyvin paljon. Kalojen alasvaellus on esteetöntä muutoin kuin vähäisellä virtaamalla, jolloin, kuten luonnontilaisissakin tapauksissa, osa kaloista löytää heikosti ulos parempiin olosuhteisiin. Mereltä puskevat jäät siirtelevät pohjapadon kiviainesta niin, että huonokuntoiset kalat eivät välttämättä löydä ulosvirtaamaa, vaan jäävät jumiin kivien väleihin. Kalaväylää on aiemminkin kunnostettu avaamalla väylää kaivinkoneella, mutta jäiden vaikutuksesta kiviaines liikkuu ja väylä umpeutuu nopeasti. Yli 20 cm kynnystä ei saa kuitenkaan syntyä millään merivedenkorkeudella missään kohtaa kalatietä.” Näin jatkaa Oulun kaupunki lausuntoaan Akionlahdesta.

Joulukuussa 2021 pohjapadon yläpuolelle asetettiin kaksi padon aukolle osoittaaa ohjuriaitaa. Kuva: Essi Keskinen / Metsähallitus

Akionlahti on hyvin rehevä lintuvesi. Sieltä on aiemmin löytynyt mm. uhanalaista vesikasvia upossarpiota, mutta nykyisin lähinnä ärviät, vidat ja limaskat ovat vallanneet matalan lahden. Myös vieraslaji kanadanvesirutto on levinnyt lahteen. Kun kaikki tämä pohjaan kuollut kasvimateriaali talvella mätänee, se käyttää jään alta kaiken hapen. Jos kudulta on jäänyt lahteen suurempia kaloja, nämä ovat hapettomaan aikaan hätää kärsimässä.

Oulun kaupunki, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Suomen vapaa-ajan kalastajat, Akionlahden vesialueen osakaskunta ja Metsähallitus istuivat marraskuussa yhden pöydän ääreen ja laativat suunnitelman pohjapadon ympäristön kunnostamisesta niin että useampi kala pääsisi pakoon hapettomia oloja.

Näillä suunnitelmilla lähdettiin toteuttamaan ohjuriaitoja. Oulun kaupunki lahjoitti tuulenkaatoina tukit. Kuva: Essi Keskinen / Metsähallitus

Joulukuun ensimmäisenä päivänä 2021 alkutalven kirpakoissa pakkasissa ja lyhyessä päivänvalossa padon yläpuolelle käytiin rakentamassa kaksi ohjuriaitaa, jotka suppilomaisesti ohjaavat kaloja yläjuoksulta kohti patoaukkoa.

”Joulukuussa toteutetun ohjuripilotin avulla on pyritty kokeilemaan, helpottaisiko se huonokuntoisten kalojen ohjautumista ulosvirtaamaan. Koska heikkokuntoista kalaa ajautuu padon harjankin yli eikä kalatielle, on nähty tarpeen ohjata lähellä pintaa ajautuvaa kalaa alivirtaama-aukolle suisteilla”, kertoo Oulun kaupunki kommentissaan.

Tammikuun 2022 vieläkin kireämmässä pakkasessa ja paksussa lumessa käytiin korjaamassa myös padon alapuolista kivikkoa, joka pyrittiin muotoilemaan niin, että useampi kala osuisi patoaukon kohdalle eikä juuttuisi kivikkoon.

Kalojen nousua ja laskua helpottamaan rakennettiin selkeämpi väylä pohjapadon aukolle. Kuva: Essi Keskinen / Metsähallitus

Aika näyttää, kuinka paljon jäät tulevat runtelemaan rakenteita. Tätä kirjoittaessa vesi on noussut jo puoli metriä yli normaalin merenpinnan tason, ja loppuviikon ennuste on jopa kaksi metriä keskivedenkorkeuden yläpuolella. Myös keväällä hajoavat ja lähtevät jäät saattavat runnella uusia rakenteita pahasti, tai toisaalta jäät saattavat sulaa lempeästi tekemättä mitään vahinkoa.

Kuten monissa muissakin Itämeren meriluontotyyppien kunnostustöissä, myös Akionlahden pohjapadolla hoidetaan oiretta - hapenpuutteesta kärsiviä kaloja ja niiden hankalaa tietä mereen - eikä itse syytä, talvista happikatoa rehevöityneessä lahdessa. Parasta lääkettä olisi, jos lahden rehevöitymiskierre saataisiin kääntymään laskuun ja talvinen happimäärä riittämään kevääseen asti, mutta koska tämän aikaansaaminen on paljon vaikeampaa, voidaan yrittää edes lieventää tilannetta.

Vedenkorkeus +55 cm heti päivää kunnostuksen jälkeen ja nyt merivesi juokseekin fladaan eikä päinvastoin! Tämä tietää hyvää ainakin hetkellisesti Akionlahden mahdollisesti huonolle happitilanteelle - nyt saadaan lahteen lisää happipitoista merivettä! Kuva: Jermi Tertsunen / ELY-keskus

Kaikkia hapenpuutteesta kärsiviä kaloja ei varmasti saada pelastettua, mutta toisaalta kunnostustoimet eivät olleet kalliita eikä suunnittelukaan vienyt paljon aikaa. Nyt vain odotellaan, mitä jäät tulevat uudesta tilanteesta kertomaan.

Essi Keskinen

Tältä se nyt sitten näyttää! Kuva: Jukka Tuohino / ELY-keskus