EMMAt esittelyssä: Ihmispaineet - Lupinlahti

Parhaillaan kukkiva lumme on tuttu vesikasvi monille. Hurmaavat valkoiset kukat täplittävät vettä sellaisillakin alueilla, joilla ihminen ja luonto kohtaavat jatkuvasti. Kuva: Juho Lappalainen / Metsähallitus

Ihmispaineiden alla olevissa sisälahdissa on usein rehevöitymisen vuoksi huono näkyvyys ja paljon rihmaleväkasvustoa. Kuva: Juho Lappalainen / Metsähallitus

Mitä sinulle tulee mieleen Haminan kaupungista? Monet ovat kuulleet ympyröistä, mutta harva siitä, että kaikki kaupungin keskustaan rajoittuvat merenlahdet on vastikään määritelty ekologisesti merkittäviksi vedenalaisiksi meriluontoalueiksi (EMMA), 86 muun Suomen rannikon alueen ohella!

Suursimpukkapohjat ovat merkittävä luontotyyppi sisälahdissa ja jokisuistoissa. Tämä simpukka on tyypillisessä asennossa: se on kaivautunut jalkansa avulla puoliksi mutaan, ja raottanut kuortaan toisesta päästä hengittääkseen ja suodattaakseen ravinnokseen pieneliöitä ympäröivästä vedestä. Kuva: Juho Lappalainen / Metsähallitus

Alue on nimetty Lupinlahden EMMAksi alueen sisälle jäävän Lupinlahden Natura-alueen vuoksi, mutta rajaukseen sisältyy myös koko Haminanlahden pohjoisosa sekä Savilahti aina Salmenvirran välittömään vaikutusalueeseen asti. Sijaintinsa vuoksi tämä EMMA on yksi kaikkein eniten ihmisen jatkuvassa vaikutuspiirissä olevista (toinen vastaavanlainen alue on Oulu): virkistyskäyttö, veneily, kalastus, kaupunkirakenteet, vieressä oleva suuri vientisatama… Miten tällaisella alueella voidaan yhdistää ihmisen tarpeet ja monimuotoisen luonnon säilyttäminen? Keskustelu on usein kiivasta, mutta tarpeellista, ja luontoarvot ovat alkaneet saada entistä suurempaa arvostusta.

Matalat lahdet toimivat kalojen lastentarhoina. Myös salakkaparvet viihtyvät kalvasärviän suojissa. Kuva: Maiju Lanki / Metsähallitus

Haminan lähilahdet valikoituivat EMMA-alueeksi paikoin runsaiden näkinpartaisleväkasvustojen, putkilokasvivaltaisten pohjien sekä kalakantojen vuoksi. Näkinpartaisniityt ovat Suomen vastuuluontotyyppi, joka on vaarantunut: näkinpartaiset kirkastavat vettä ja toimivat tärkeinä piilopaikkoina esimerkiksi kalanpoikasille, mutta niitä uhkaa ennen kaikkea ruoppaaminen, rehevöityminen, rantarakentaminen ja vesiliikenne. Kaupallisista kalakannoista taas esimerkiksi ahven, kuha ja hauki lisääntyvät alueella. Lahtien perukoissa ja vähemmän kulutetuilla alueilla vedenalainen maailma pääsee kukoistamaan.

Lähiluontoa on siis myös pinnan alla!

Maiju Lanki

Lupinlahden EMMA kattaa Haminan kaupungin keskustan lähellä olevat merialueet. Alue on 6,5 neliökilometrin kokoinen, ja keskisyvyydeltään vain 0,8 metriä. Täällä vedenalainen luonto kohtaa ihmisen useammin kuin monella muulla paikalla. Vetistä lähiluontoa, siis! Kartta: VELMU

Matalien lahtien vesieliöstön kartoittaminen on varsin rennon näköistä puuhaa, mutta todellisuudessa biologi saa usein laittaa peliin koko lajintutemustaitonsa. Pinkki ankka tekee poijun virkaa ) (Kuva: Jamina Vasama / Metsähallitus

Myös hauet ovat joskus pikkuisia! Kuva: Juho Lappalainen / Metsähallitus

Merinäkinruoho on kilpukkakasveihin kuuluva hauras, mutta komea vesikasvi, joka kasvaa Itämeren suojaisissa lahdissa. Kuva: Petra Pohjola / Metsähallitus

Vesiherne on juureton vesikasvi, jolla on erikoinen ravinnonhankintatapa: se pyydystää pieneliöitä pyyntirakkuloiksi muuntuneilla lehtiliuskoillaan. Kun pahaa-aavistamaton planktoneläin tutkii rakkulan pintaa, se laukaisee samalla ansan: rakkulan suulla oleva läppä avautuu sisäänpäin ja vesivirta imaisee saaliin mukaansa. Kuva: Petra Pohjola / Metsähallitus

Limakotilot viihtyvät rannanläheisissä vesissä. Ne ovat tärkeä osa ekosysteemiä laiduntaessaan ja hajottaessaan kasvillisuutta, ja toisaalta ovat itse ruokaa monille kaloille ja linnuille. Kuva: Juho Lappalainen / Metsähallitus

Rehevöitymisen lisäksi ruoppaukset, veneiden potkurivirrat ja rantarakentaminen lisäävät pohjan sedimentoitumista. Tässä kasvillisuus on peittynyt hienoon sedimenttiin. Kuva: Juho Lappalainen / Metsähallitus

Potkurivirta pöllyttää pohjan sedimenttiä, joka yhdessä pyörivien lapojen kanssa rikkoo hauraita näkinpartaiskasvustoja. Kuva: Juho Lappalainen / Metsähallitus

Itäisellä Suomenlahdella veden korkeusvaihtelut voivat olla suuria. Tässä kuvassa Salminlahden simpukat pyrkivät takaisin kauas paenneeseen veteen. Kuva: Ari Laine / Metsähallitus

Kun kurkistaa Lupinlahden pinnan alle, voi nähdä runsaita merinäkinruohokasvustoja. Kuva: Juho Lappalainen / Metsähallitus

Voittaja ja häviäjät? Tumma karvalehti hyötyy rehevöitymisestä, kun taas ympärillä kasvavat näkinpartaiset kärsivät veden liiasta ravinnepitoisuudesta. Lupinlahden EMMA-alueen tapauksessa molemmat sinnittelevät samalla alueella. Kuva: Maiju Lanki / Metsähallitus

Lupinlahdella kasvaa myös hienoja punanäkinpartaniittyjä! Kuva: Juho Lappalainen / Metsähallitus