EMMAt esittelyssä: Ihmispaineet - Kallahti

Meriajokasniitty viihtyy Kallahden matalikoissa. Keskisyvyys Kallahden alueella on vain vajaa 6 metriä. Kuva: Juuso Haapaniemi / Metsähallitus

EMMAt-esittelyssä viestintäkampanjamme seuraava kohde ihmispaineet –teeman alla on Helsingin helmenäkin tunnettu Kallahti, joka on hyvin suosittu ulkoilualue Helsingin sydämessä. Mutta tiedätkö, mitä sen pinnan alta löytyy? Ihmisen toiminnasta huolimatta Kallahden vesikasvillisuus on monimuotoisempaa kuin monilla muilla pääkaupunkiseudun alueilla!

Vidat ovat alueen yleisimpiä putkilokasveja. Kuvassa esiintyvä ahvenvita on yksi Kallahdella esiintyvistä valtalajeista. Kuva: Olli Mustonen / Metsähallitus

Kallahden alue kuuluu harjumuodostumaan ja pääosin hiekasta koostuva pohjanlaatu on Suomenlahdella harvinainen vedenalainen ekosysteemi. Alue on pääosin hyvin matalaa ja auringon valo ulottuu hyvin hellimään runsasta pohjakasvillisuutta. Päälajiryhmiä ovat vidat, haurat, hapsikat, ärviät sekä näkinpartaislevät. Kallahdella esiintyy myös Suomenlahden itäisimpiä tunnettuja meriajokasniittyjä, jotka luovat niin kovin trooppisen tunnelman kotoisaan Itämereemme.

Kukoistava tähkä-ärviä muun kasvillisuuden joukossa. Kuva: Olli Mustonen / Metsähallitus

Kallahti on suosittu virkistysalue niin auringonpalvojien kuin veneilijöidenkin keskuudessa. Lähisaaret houkuttelevat ihmisiä kahlaamaan uusille alueille, mutta monikaan vedessä kahlaaja ei tule miettineeksi, että vahingoittaa toiminnallaan matalikon vesikasvillisuutta. Myös moottorilla kulkevien vesimenopelien potkuripyörteet aiheuttavat matalilla alueilla mekaanista pohjan kulumista, jolle etenkin hennot näkinpartaisniityt ovat erityisen herkkiä.

Aija Nieminen

Kallahden vesialueesta osa kuului jo ennestään Natura 2000 -alueeseen, sillä matalat, hiekkaiset merenpohjat ovat Uudellamaalla harvinaisia ja ylläpitävät edustavaa vesikasvillisuutta. EMMA-statuksen saanut Kallahden vesialue on pinta-alaltaan vain 5,9 neliökilometria; alueen ei tarvitse olla suuri ollakseen merkittävä. Karttakuva: VELMU

Hentoiset näkinpartaislevät muistuttavat kasvimaisella olemuksellaan putkilokasveja. Näkinpartaiset muodostavat tiheitä niittyjä suojaisiin paikkoihin ja ne ovat erityisen herkkiä merenpohjan mekaaniselle kulumiselle. Kuva: Anu Riihimäki / Metsähallitus

Vuosaaren satama sijaitsee Kallahdesta hieman itään eikä alueiden välillä voisi olla suurempaa kontrastia. Sataman takia alueella kulkee suuria rahtialuksia. Laivaliikenteessä on aina alusten törmäysriski ja sitä seuraava öljyonnettomuuden riski, joka on uhka Kallahden matalikon ainutlaatuiselle vedenalaiselle luonnolle. Kuva: Anu Riihimäki / Metsähallitus