Niiden maihinnousu

Pelastusharjoituksissa tajuttoman kuljettaminen ja hinaaminen.

Ne tulivat taas. Kuin vuodenajan väistämätön vaihtuminen tai aina tapahtuva lintujen muutto. Ne ryömivät talvipesistään valoon ja hakeutuivat kaikki kaikki omille paikoilleen. Osa on uusia mutta seuraa vain vaistojaan, osa on vanhoja tuttuja, jokavuotisia vierailijoita.

Luontokartoittajat. Niitä esiintyy vain kesällä, ja talvella ne hajaantuvat ympäriinsä - osa muuttaa ulkomaille asti, osa vain Etelä-Suomeen tai muualle kotimaahan.

Jos sinulla ei ole koskaan ollut pelastautumispukua päällä, on parempi opetella laittamaan se päälle oikein.

Ensimmäisen viikon ajan luontokartoittajia koulitaan tulevaan tehtävään. Kuivaharjoitellaan sukelluslinjojen tekoa, annetaan happea sukellusonnettomuuden varalta, harjoitellaan lomakkeiden ja ajankäytönseurannan täyttöä, opetellaan pukemaan pelastautumispuku jos se on uusi asia. Heitetään pelastusrengasta ja nostetaan laidan yli pudonneita veneeseen. Opetallaan lajeja ja toimintatapoja. Vanhatkin ovat mukana koska kummasti taidot ruostuvat talven aikana. Uusille kaikki on uutta ja opittavaa on paljon.

Viikon koulutusjakson jälkeen niistä kuoriutuu kesän vedenalaisluontokartoittajia. Heille annetaan kesäksi omat pelastautumispuvut ja paukkuliivit, he saavat omat AKS-Excel -taulukkonsa ja omat vastuunsa.

Talven hibernation jälkeen niistä on kuoriutunut heitä, täysin maastokelpoisia vedenalaistehtäviin koulutettuja luontokartoittjia.

Kesä on jälleen täällä.

Essi Keskinen

"Näin se paalusolmu lähti..."

"Kyllä näistä vielä solmuja syntyy!"

Lomakkeet täytyy teipata leikkuulautoihin, vaikka oltaisiin vain kuivaharjoittelemassa.

Tästä lähtee kaksi sukelluslinjaa ja taustalla harjoitellaan hapenantoa.

"...ja sitten tähän riville piti laittaa..."

Sukellusonnettomuudessa annetaan aina ensihoidoksi 100 % lääkehappea.

Näin niitä linjoja arvioidaan! Helpompi tehdä se kuivalla maalla kuin sukelluksissa kun voi vielä vaihtaa mielipiteitä.