Sihteerileikkejä, eli miten sisäinen byrokraatti päästetään valloilleen

 

Pienenä leikin joskus sihteeriä. Leikkiin kuului paperien siirtely pinkasta toiseen, niiden leimaaminen ja allekirjoittaminen. Paperit siirtyivät siististi eteenpäin kuin linjastolla, kunnes jokainen oli viimein leimattu, allekirjoitettu ja siirtynyt viimeiseen pinoon.

Välillä nämä lapsuudenmuistot pyrkivät pinnalle kesken maastokauden. Sisäinen byrokraattini pääsee joskus tässä työssä aivan valloilleen.

Haluan pitää paperityöt organisoituina, koska jos ne pääsevät kaaokseen, työmäärä on paljon suurempi. Jos paperi hukkuu, työmäärä on vielä suurempi, tai jopa menetetty.

Jokaisesta merenhoidon seurantalinjasta tehdään ns. tietolomake, johon tulee kuvia sukellus/snorklauslinjasta, lajimäärät, pohjanlaatu eli sedimentti jne. Kuva: Metsähallitus

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty? Jos säät sallivat niin kyllä. Kuva: Essi Keskinen / Metsähallitus

Kun maastossa tehdään sukellus- tai snorklauslinja, siitä syntyy yksi maastolomake. Se siirtyy kuivatuksen kautta muovitaskuun ja saa juoksevan maastolomakkeiden numeron. Kun lomakkeeseen liittyvät näytteet on katsottu, lomakkeen alareunaan merkitään ”näytteet katsottu”, päivämäärä ja nimikirjaimet. Kun lomake on tallennettu Exceliksi, siitäkin tehdään merkintä lomakkeen alareunaan. Lisäksi lomake siirtyy ”Raakadata” -muovitaskusta taskuun ”Excelöidyt”. Kun Excel on tarkastettu Shiny-ohjelmassa netissä (ohjelma etsii teknisiä virheitä, näppäilyvirheitä ja erikoisia havaintoja), Excel siirtyy kansioon ”Shinitetut”. Kun Excel on vielä tarkastettu manuaalisesti ja siitä on tallennettu makroton versio, se siirtyy kansioon ”LajiGISiin valmiit”.

Kun tuo viimeisen kansion Excel sitten jossakin vaiheessa syötetään LajiGISiin, ympäristöhallinnon yhteiseen tietokantaan, se siirtyy viimeiselle leposijalleen eli kansioon nimeltä ”LajiGISiin viedyt”. Toki sen sisältö on jo myös tietokannassa, mutta jos tästä Excelistä löytyykin vielä virhe, on helpompaa poistaa koko Excel tietokannasta, korjata virhe Excelissä ja syöttää Excel sinne uudelleen. Siksi myös tallennetut Excelit säilytetään.

Tänä vuonna Velmu-töiden lisäksi tehdään merenhoidon seurantaa (MHS) Merenkurkussa ja Perämerellä. Näistä linjoista pitää lisäksi kirjoittaa ns. tietolomake, jossa on kootusti kaikki linjan tiedot. Nämä lomakkeet viedään myös LajiGIS-tietokantaan kyseisen linjan yhteyteen niin että linjasta on helpompi saada yleiskäsitys kuin lukemalla yksittäisten näytepisteiden lajitietoja.

Eli kyllä, tänä kesänä saa taas leikkiä mielin määrin sihteeriä 😊

 Essi, meribiologi

Yleensä merellä tuulee, mutta välillä Suomen kesä pääsee yllättämään :) Kuva: Essi Keskinen / Metsähallitus

Merenhoidon seurantalinjan toinen pääty. Mikäs tässä kelissä on työskennellessä!  Kuva: Essi Keskinen / Metsähallitus

Sukeltaja on vielä vedessä, joten Maiassa on sukeltajalippu salossa.  Kuva: Essi Keskinen / Metsähallitus

Merisätkin kurkottaa kohti pintaa.  Kuva: Essi Keskinen / Metsähallitus

Merenhoidon seurantalinjalta etsittiin soraa. Sitä löytyi, mutta se loppui kuin seinään, kun hiekka alkoi. Kuva: Erika von Essen / Metsähallitus

Näkinpartaiset sinnittelevät soralla. Kuva: Erika von Essen / Metsähallitus

Sorapohjaa löytyy! Niin myös irtonaista rihmalevää :( Kuva: Erika von Essen / Metsähallitus

Kun Secchi-syvyys eli näkösyvyys on mittarin mukaan 9,9 m, vedessä on näin vähän partikkeleita! Kuva: Erika von Essen / Metsähallitus

100 m merenhoidon seurantalinja on matalassa helppo vetää SUP-laudalla ja tarkastaa vesikiikarilla. Kuva: Erika von Essen / Metsähallitus

Tyyntä on... Kuva: Essi Keskinen / Metsähallitus

Sukeltaja lepäilee ennen ensimmäistä itsenäisesti tehtävää 100 m sukelluslinjaa. Kuva: Essi Keskinen / Metsähallitus