Vieraat kylässä vai jäädäkseen

 

Rangiasimpukka muistuttaa hieman liejusimpukkaa, mutta on paljon suurempi ja paksumpikuorinen. Kuva: Erika von Essen / Metsähallitus

Rangiasimpukan sivuprofiili on selkeän sydämenmallinen. Kuva: Erika von Essen / Metsähallitus

Kappas kummaa, taas uusi simpukkalaji! Rangiasimpukka eli kiilasimpukka löytyi ensi kertaa Suomen rannikolta vuonna 2021. Se on kotoisin Meksikonlahdelta, mutta on levinnyt Itämereen jo kymmenisen vuotta sitten.

Kesän 2022 VELMU-maastokartoituksissa (valtakunnallinen vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden kartoitusohjelma) rangiasimpukkaa löytyi Porvoonjokisuistosta ja muualta idästä aina Eurajokisuistoon eteläisellä Selkämerellä. Laji on siis alkanut levitä hurjaa vauhtia.

Laji.fi -sivuston havainnot Rangia-simpukasta. Kuva: Laji.fi

Kun jokin laji leviää Itämereen, sitä on sieltä enää hankalaa poistaa (katso vaikka blogista, jossa kerrotaan yrityksestä poistaa kanadanvesiruttoa kluuvista). Tulokaslajin ja vieraslajin ero on se, että tulokaslaji leviää alueelle itsekseen esim. muuttuneen ilmaston mahdollistamana, mutta vieraslaji ihmisen tahallaan (kurtturuusu) tai tahattomasti (liejutaskurapu) levittämänä. Vettä pitkin on helppo levitä esim. laivojen painolastivesien mukana tai tankkerin runkoon kiinnittyneenä. Jos laji tällä tavalla liftaa vaikka Atlantin yli ja sattuu päätymään sopivaan elinympäristöön Itämeressä, sen leviämistä on siinä vaiheessa enää vaikea estää.

Hentokarvalehteä Turun ulkosaaristosta maastokartoituskesältä 2021. Kuva: Niilo Aro / Metsähallitus

Hentokarvalehden havainnot Laji.fi -sivustolla. Kuva: Laji.fi

Jos edellisen kesän vieraslajikuninkuuden vei saksisiira (kurkkaa kesän 2021 blogista), tänä kesänä nimitys menee monesta paikasta löytyneelle rangiasimpukalle.

Samalla kun VELMU-maastotiimit etsivät uhanalaisia lajeja, löytyi myös vieraslajeja. Hentokarvalehdestä tehtiin Suomen toiseksi pohjoisin havainto Närpiöstä, ja uusia havaintoja kanadanvesirutosta Luodon saaristosta. Hentokarvalehteä löydettiin myös kesällä 2021, ja kanadanvesiruttoa yritettiin poistaa uudelleen kesällä 2022 Perämeren kansallispuistosta - turhaan. Metsähallituksen meritiimi on tehnyt maastotöissä muitakin vieraslajihavaintoja, mm. Suomen pohjoisimman mustatäplätokon (lue blogi täältä).

Vieraslaji kanadanvesirutto on selkeästi makeanveden laji, mutta se pärjää myös vähäsuolaisessa murtovedessä. Kesän 2022 VELMU-kartoituksissa sitä löydettiin mm. Luodon saaristosta. Kuva: Metsähallitus

Kanadanvesirutto on kaunis vihreä vesikasvi, joka on karannut luontoon akvaarioista ja pihalammikoista. Kuva: Essi Keskinen / Metsähallitus

Vieraslajin löytäminen maastosta on ikävä asia, mutta niiden ilmoittaminen vieraslajiportaaliin https://vieraslajit.fi/ on tärkeää. Viranomaiset haluavat seurata uusien lajien ilmaantumista Suomeen ja niiden leviämistä rannikolle, joten jokainen havainto on tärkeä.

Kesää 2022 leimasivat Kokkolan valasepäily ja mursun vierailu. Näiden Itämerelle vieraiden jättimäisten lajien lisäksi mereen hiipii koko ajan uusia pieniä tulokkaita, joista tavallisella veneilijällä tai mökkiläisellä ei usein ole aavistustakaan.

Essi Keskinen

Näin kauniista maisemista löytyy nykyisin vieraslaji rangiasimpukkaa. Kuva: Erika von Essen / Metsähallitus

Vieraslajien lisäksi haranäytteissä yllättävät välillä muutkin ihmispaineet... Kuva: Erika von Essen / Metsähallitus