 |
| Pienellä Pernajanlahdella runsaana kuteva kuha muistuttaa ahventa tai kiiskeä piikkisine selkäevineen ja selän raitoineen. Kuva: Pekka Tuuri |
Katse kohti Porvoota, etelärannikon helmeä! Siellä kaupungin itäpuolella kurottuu Pieni Pernajanlahti sisämaasta kohti merta. Se on yksi etelärannikon pisimmistä merenlahdista: lahden pohjukkaan laskevan Ilolanjoen suulta saa räpiköidä lähes kymmenen kilometriä kohti kaakkoa, ennen kuin saavuttaa edes välisaariston, ja siitä on vielä toinen mokoma matkaa ulkosaariston reunalle.
 |
| Porvoossa sijaitsevan Pienen Pernajanlahden EMMA-alueeseen kuuluu niin pitkälle sisämaahan työntyvä merenlahti kuin siihen liittyvät lähialueetkin. Alueen pinta-ala on reilut 22 neliökilometriä, ja keskisyvyys hiukan alle kolme metriä. Pienen Pernajanladen pohjukka on yksityistä suojelualuetta, ja muuten alue kuuluu lähes kokonaan suureen Natura-alueeseen, eli Pernajanlahtien ja Pernajan saariston merensuojelualueeseen. Kartta: VELMU |
Pieni Pernajanlahti valittiin yhdeksi EMMA-alueeksi eli ekologisesti merkittäväksi vedenalaiseksi meriluontoalueeksi erityisesti runsaiden kalakantojensa ansiosta. Alue on tärkeä lisääntymisalue useille kaupallisesti merkittäville lajeille, nimittäin ahvenelle, kuhalle ja hauelle. Lisäksi Ilolanjokeen on kotiutettu äärimmäisen uhanalainen meritaimen, ja sen odotetaan kehittyvän jälleen vaelluskalajoeksi.
 |
| Sisälahdet ovat hyvin mielenkiintoisia kartoitettavia, mutta joskus hiukan haastavia: varomaton sukeltaja sotkeutuu helposti joka puolella kasvaviin vesikasveihin. Kuva: Maiju Lanki / Metsähallitus |
Kalojen lisäksi Pieni Pernajanlahti on koti lukuisille vesikasveille: lahdesta löytyy viittä lajia näkinpartaisleviä ja varsin edustava valikoima putkilokasveja merinäkinruohosta ristilimaskaan ja merihapsikasta kiehkuraärviään. Ei mitään niin kovin harvinaista, mutta luonnonystävän mieltä ylentävä setti niin suolaa vaativia eli mereisiä lajeja kuin makean veden lajistoakin. Lahti on siis kuin Suomenlahti pienoiskoossa! Jos nostat pääsi pinnalle ja ryömit kukkealle rantaniitylle, saatat törmätä erittäin uhanalaiseen kasvilajiin, nimittäin valkosuolapunkaan. Ja jos vielä nostat katseesikin, huomaat ympärilläsi kansainvälisestikin tunnustetun ja arvostetun lintuveden, jonka siivekkäiden yksilö- ja lajimäärä on valtava.
Sellainen on Pieni Pernajanlahti - nimeltään pieni, muttei lainkaan mitätön.
Maiju Lanki
 |
| Kiehkuraärviä muodostaa paikoin varsinaisia viidakkoja. Laji on helppo tunnistaa: veden alla se on pörheä ja pitkälehtinen, ja pinnan päälle nostettuna sen hennot, liuskoittuneet lehdet menevät suppuun. Kuva: Petra Pohjola / Metsähallitus |
 |
| Aina yhtä uteliaat ahvenet seurailevat tutkimussukeltajan touhuja. Kuva: Petra Pohjola / Metsähallitus |
 |
| Järvisimpukat ovat piiloutuneet Pernajanlahden pohjaan; vain hengitys- ja hylkyaukot ovat näkyvillä. Ympäröivät levät ovat ahdinpallerolevän pallomaista ja irtonaisena
kasvavaa muotoa. Näiden ahdinpalleropallojen muodostamat luontotyypit on luokiteltu
DD-luokkaan (data deficient, tiedonpuute) eli niistä ei vielä ole Suomessa
tarpeeksi tietoa. Kuva: Petra Pohjola / Metsähallitus |
 |
| Pienen Pernajanlahden vesikasvillisuus on runsasta niin pinnan alla kuin päälläkin. Tällaisella paikalla viihtyvät niin selkärangattomat eläimet, kalanpoikaset kuin vesilinnutkin! Kuva: Petra Pohjola / Metsähallitus |
 |
| Kiehkuraärviäkin kukkii - ehkä vaatimattomasti, mutta kuitenkin! Kuva: Petra Pohjola / Metsähallitus |
 |
| Tiesitkö, että pinnan päällä kukkivalla kauniilla ulpukalla on näin komeat uposlehdet? Kuva: Petra Pohjola / Metsähallitus |
 |
| Äärimmäisen uhanalaiseksi luokiteltu meritaimen on kotiutettu Ilolanjokeen. Kuva: Petteri Hautamaa, kuva: WWF |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti