Tutustu blogin käsittelemiin merialueisiin

maanantai 1. elokuuta 2016

Elämä on yhtä luopumista

Pelastautumispukuinen henkilö retkottaa veneen keulassa

Viime viikolla Pohjanlahden yhdistetty VELMU- ja Metsähallitustiimi vietti erojuhlia. VELMU-tiimi suuntaa kohti etelää, Kaskisiin, ja Perämeren Metsähallitustiimi kohti pohjoista, Hailuotoon.
Metsähallitustiimiin jäi viisi henkeä, joista Lari on lomalla ja työharjoittelija Juho viimeisellä työviikollaan. Ryhmä on siis kutistunut kesäkuun Kokkolan kolmestatoista hengestä varsin pieneksi. Onneksi sain Larin lomaviikkoa korvaamaan kevään työharjoittelijan Petrouschkan mutta hänestä ja Juhosta pitää luopua ensi viikolla.
Samaan aikaan päättyi myös heinäkuu, viimeisetkin linnustonsuojelurajoitukset ja eteläisen Perämeren kartoitus.
Etelä-Suomen kollegat ovat vasta aloittaneet maastokartoitukset todenteolla, koska etelässä alkukesää vaivaavat yleensä pahat rihmaleväongelmat eikä syksy tule yhtä äkkiä kuin pohjoisella Perämerellä. Meillä kesä on jo selkeästi kallistumassa kohti loppuaan - kaksi kuukautta maastotöitä takana, kuukausi edessä. Koulut alkavat. Työt alkavat. Syyskuussa vesikasvit kuolevat ja tuulet alkavat.
Kai se on pakko myöntää että tämäkin maastokausi joskus loppuu - jokasyksyinen kovin ikävä fakta jota minun on niin vaikea hyväksyä. Onneksi töiden kannalta kesän kallistuminen loppua kohti ei ole fataalia - kuten yleensä, maastotyöt ovat taas kerran aivan loistavalla mallilla. Pohjanlahden VELMU- ja Metsähallitustiimit ovat saaneet aikaan paljon enemmän kuin mitä ikinä uskalsin kuvitellakaan. Monta fladaa on tullut kartoitettua, on kahlattu valtava määrä  pisteitä lukuisine kasvilajeinaan, hyviä lajikuvia on otettu ensi vuonna ilmestyvää Meri-Atlasta (VELMU-Atlasta) varten ja sukelluslinjoja ja videopisteitä on kertynyt tasaista tahtia.
Eli vaikka Mamban sanoin "vielä on kesää jäljellä", olen menossa  kohti viimeistää mastotyökuukautta katkeransuloisin tunnelmin. Onneksi omaan tiimiin jää vielä ensi viikon luopumisten jälkeen hetkeksi Linda ja Ville ja pääsemme Perämeren kansallispuistoon. Se on aina kuin kotiin tulisi.
Essi Keskinen
Kkolme henkilöä kahdessa veneessä

Mies näyttää sormellaan omituista kasviläjää kalliolla

Komea lohkare pistää esiin tyynestä vedestä

Kolme henkeä nostamassa kumivenettä rantakivikossa

Kaksi henkeä ylittämässä kivikkoa pitkin kapeaa salmea

Kolme henkeä kumiveneessä, yksi soutaa

Mies ja nainen värikkäissä pitkissä kerrastoissa poseeraa nurmikolla
Sukeltajien alusasut ovat aina yhtä riemastuttavia! Huomaa asu-kokonaisuuksiin mätsäävät kroksit!

Kolmipiikki (kala) katsoo suoraan kameraan

Pelastautumispukuinen henkilö katsoo veden alle vesikiikarilla, narun päässä on kumivene
Juskua ulkoilutetaan kumivene Bellaan sidottuna. Tässä on tarkoitus estää Bellaa karkaamasta tuulen mukana, ei estää Juskua juoksemasta pakoon vesikiikarin kanssa.

Kaksi henkeä veneessä, kumiveneessä vesikiikari




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti